Miinan nuoruusvuodet

Uusi vuosisata

Viimeinen vuosikymmen ennen vuosisadan vaihtumista on isän Amerikastapaluun jälkeen ollut lähinnä lastenkasvatusta. Isä lienee palannut Nurkkalaan keväällä 1893 ja jo marraskuussa on perheeseen syntynyt neljäs tytär Julia. Kaksi vuotta myöhemmin syntyy ensimmäinen poika, Severi, ja hänen jälkeensä vielä elokuussa 1898 Anna Liisa. Ennen vuosisadan vaihtumista Nurkkalan torpassa ovat asuneet isä-Heikki, äiti-Anna, lapset Miina, Hilma, Alma, Julia, Severi ja Anna Liisa sekä isä-Heikin äiti Anna Matintytär, joka tosin kuolee puoli vuotta ennen Anna Liisan syntymää helmikuussa 1898.

Miina on elänyt lapsuutensa melko suuren perheen ympäröimänä ja on todennäköisesti esikoisena joutunut olemaan äitinsä apuna sekä nuorempien sisarusten hoitamisessa että talon askareissa.

1900-luku tuo perheeseen ja erityisesti teini-iässä olevan Miinan elämään paljon muutoksia. Elokuussa 1900 syntyy Martta-sisar, joka kuitenkin elää vain muutaman kuukauden ja seuraavana kesänä Miina pääsee ripille, 16½-vuotiaana.

Kodista lähtö

Saman vuonna 1901 ripillepääsyn kanssa Miina lähtee piikomaan Kauhajärvelle Koukkarin taloon,  joka on maantieteellisesti melko lähellä Nurkkalan torppaa. Koukkarin talossa oli nuori isäntäpari, vain kymmenisen vuotta Miinaa vanhempi, ja heillä oli neljä pientä lasta, joiden hoitaminen lienee ollut Miinan päätyö. Miina on talon ainoa palkollinen tuon vuoden ajan, jonka hän Kauhajärvellä viettää.

Seuraavaksi vuodeksi Miina palaa kotikyläänsä Savonkylään ja saa piianpestin Öörnin talon Kujalasta, sen Syrjälän talosta, jossa niinikään isäntäperheenä on nuori perhe. Miina tullessa taloon siellä asuvat isännän ja emännän lisäksi heidän kaksi lastaan Jalmari ja Matti, perheen tytär syntyy alkuvuodesta 1903. Miina on tässäkin talossa ainoa palkollinen, joita näyttäisi olleen vuosittain yhdestä kahteen.

Ja jälleen vuoden pestin jälkeen on paikanvaihto, tällä kertaa tullaan Tarvolaan, Annolan taloon. On vuosi 1903 ja seuraavana vuonna, 8.5.1904, Miina vihitään Oskari Juhonpoika Kivikankaan kanssa.

Miinan ensimmäiset 9 vuotta

Lappajärven Savonkylässä, järven länsirannan puolella, syntyi marraskuun 21. päivänä 1884 tyttövauva talokkaanpoika Heikki Erkinpoika Ollille ja hänen vaimolleen Anna Antintyttärelle. Lapsi kastettiin samana päivänä ja hän sai nimekseen Miina ja kummeikseen äitinsä veljen Matti Saariahon vaimonsa Hannan kanssa.

Miina oli vanhempiensa esikoinen ja syntyi nuorille vanhemmille, äiti oli 20- ja isä 21-vuotias Miinan tullessa heidän elämäänsä. Nuoripari oli vihitty saman vuoden helmikkuussa, jolloin Anna oli myös muuttanut miehensä taloon.

Savonkylän Ollin talossa

Perhe asui Savonkylässä, Ollin talossa, jossa asui myös muuta isän perhettä. Isäntänä oli isän toiseksi vanhin veli Matti, jonka oikea silmä on ollut sokea, ja jolla oli vaimo Kaisa sekä kolme poikaa , viisivuotias Willehad – luultavasti vain Ville -, kolmivuotias Erkki ja Miinaa muutaman kuukauden vanhempi Leanteri.

Isän vanhin veli Jaakko vaimonsa Marian kanssa asui myös talossa ja oli isännöinyt taloa aiemmin, mutta he olivat lapseton pariskunta, jonka ainoa poika oli kuollut muutamaa vuotta aiemmin ja liekö sen surun ja perillisen puutteen takia Jaakko luopunut talon isännyydestä veljensä eduksi – kukapa tietää.

Joka tapauksessa Savonkylän talo numero kuusi eli Ollin talo oli vuonna 1884 kooltaan 1/12 manttaalia ja sen tuli elättää kolme veljestä perheineen. Manttaali oli veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin tilojen verotus.

Perhe muuttuu ja muuttaa

Miina ei ollut vielä täyttänyt kahta vuotta, kun elokuussa 1886 hän sai pikkusiskon, joka kastettiin Hilmaksi. Ilmeisesti tämän jälkeen, noin vuoden 1887-88 tienoilla Miinan perhe on muuttanut ja Ollin talon maille on ilmestynyt Nurkkalan torppa. Miinan isä Heikki on merkitty sinne torppariksi ja torpaan on muuttanut myös Heikin äiti Anna Matintytär (Lammi), joka oli jäänyt leskeksi reilut kymmenen vuotta aiemmin ja jolla oli huono näkö. Anna Matintytär asui torpassa kuolemaansa 1898 asti.

Samalla torpan mailla asui myös mäkitupalaisperhe. Mäkitupa tarkoitti maatilan alueella olevaa vuokra-asumusta, pientä tupaa, johon yleensä ei kuulunut mainittavasti viljelypinta-alaa. Mäkitupalaiset työskentelivät yleensä palkollisina ulkopuolisissa töissä ja muodostivat huomattavan osan maaseudun työvoimareservistä. Työsuhteet olivat usein lyhytaikaisia ja mäkitupalaisen tuli hoitaa myös tuvan vuokara työvelvoittena, taksvärkkinä.[1]

Mäkitupalaisperheen äiti oli Miinan äidin sisar Liisa ja hänellä oli Juho Kustavinsa kanssa kolme lasta. Sisarusten lapsista lienee ollut toisilleen seuraa, sillä Elviira oli kolme vuotta Miinaa vanhempi ja Hjalmar Hilman kanssa samanikäinen. Kun molempiin perheisiin syntyi vielä vuonna 1889 tytär, sai Miina Alma-sisaren ja Amalia-serkun.   


Heikki-isän poissaolo
Onko tämä ajanjakso 1890-93 ollut hetki, jolloin Heikki-isä on lähtenyt Amerikkaan vai missä hän on ollut? Armeijassa kolmikymppinen Heikki-isä tuskin lienee ollut, sillä kirkonkirjoista löytyy hänen kohdaltaan merkintä ’kelpaamaton’, jonka perusteella hän ei ole kelvannut armeijaan. Se ei ollut mitenkään poikkeuksellista, sillä Suomi oli tuohon aikaan osa Venäjän suurruhtinaskuntaa ja suurin osa miehistä sai jo kutsunnoissa vapautuksen armeijasta terveydellisistä tai sosiaalisista syistä.[2] Yleisesti ottaen mitään tunkua tai hinkua Venäjän armeijaan ei ollut. 


Rippikirjan mukaan matkustanut Heikki on matkustanut Amerikkaan, vaikka muita todisteita en ole matkasta löytänyt. Lasten syntymien jättämän välin mukaan Heikin matka on ollut mahdollinen, sillä perheen kolmas lapsi Alma oli syntynyt huhtikuussa 1889 ja neljäs lapsi Julia on syntynyt marraskuussa 1893, neljä ja puoli vuotta Alman jälkeen. Myös ehtoollismerkinnät viittaavat siihen, että Heikki oli muutaman vuoden poissa. Tammikuisen ehtoolliskäynnin jälkeen vuonna 1890 seuraava merkintä löytyy vasta kesäkuulta 1893, joten hänestä ei ole merkintöjä reiluun kolmeen vuoteen. Isän poissaoloaikana Miina on ollut kuudesta-yhdeksäänvuotias.


Huomattavaa on myös, että mäkitupalaisperhe muuttaa Alajärvelle huhtikuussa 1893, eli samoihin aikoihin Heikin rippikirjoihin paluun aikaan. Onko mäkitupalaisia alunperinkin asutettu ajatuksena avuksi Anna-äidille Heikki-isän Amerikan ajaksi, sillä seuraavat mäkitupalaiset tulevat Nurkkalaan vasta vuonna 1901, jolloin Heikki-isä on jälleen matkannut Amerikkaan?

[1] www.wikipedia.fi

[2] Sukututkimuksen jatko-opas, Suomen Sukututkimusseura 2008 s. 87

---

Oskari Kivikangas

Miinan aviopuoliso ja lasten isä oli Oskari Juhonpoika Kivikangas, joka syntyi tammikuun 28. päivänä 1886 torppari Juho Eliaksenpoika Taussaaren ja vaimonsa Liisa Matintyttären kymmenenneksi lapseksi. Ennen Oskaria oli perheeseen syntynyt kolme poika ja kuusi tytärtä, joista vuonna 1881 oli kuollut kaksi tyttöä. Perheessä oli siis kahdeksan lasta, joista vanhin Matti oli 16-vuotias Oskarin syntyessä. Oskarin jälkeen syntyi vielä kaksi poikaa ja kaksi tytärtä, joista vain nuorin Liisa sekä 1½ vuotta Oskaria nuorempi vuonna 1887 syntynyt Kalle jäi eloon, hänkin tosin oli myöhemmin melkein sokea.

Perhe asui Lappajärvellä Tarvolan kylän talon No 5 eli Tarvosen torpassa, isä oli Taussaaren torppari kunnes perhe vuonna 1895 muutti ilmeisesti tyhjäksi jääneeseen Kivikankaaseen, joka sekin kuului Tarvosen taloon. Kivikankaassa Oskarin isä oli kuitenkin isäntä eikä torppari kuten Taussaaressa.

Oskarin sisarukset olivat häntä sen verran vanhempia, että lähtivät kotoa Oskarin ollessa vielä pieni lapsi. Muuttoliike näyttäisi olevan siten, että pojat lähtivät Kortesjärvelle ja tytöt Kauhavalle. Kauhavan pestit näyttävät olleen vuoden mittaisia ja 'vaihto' on tapahtunut vuodenvaihteessa.

Veljeksistä kaksi vanhinta löysi puolisonkin Kortesjärveltä ja palasi perheineen takaisin Kivikankaaseen, jossa asusti melko suurikokoinen perhekunta Oskarin olleessa 17-vuotias vuonna 1903, johon loppuu pääsyni rippikirjojen tietoihin. Tuolloin talossa asusti isäntä Juho Eliaanpoika vaimonsa Liisa Matintyttären ja lastensa Riikan, Oskarin, Kallen, Liisan ja itselliseksi mainitun Eliaksen kanssa, jota myöhemmin kutsuttiin Kivi-Elluksi ja joka pienikokoisena miehenä hattu päässä tallusteli pitkin Tarvolan teitä.
Tämän isäntäperheen lisäksi talossa asui Oskarin veli Juho Juhonpoika vaimonsa ja kolmen pienen lapsensa kanssa sekä syytinkileski Maria Matintytär, jota nykyisin sanottaisiin eläkeläiseksi jolla on asumisoikeus taloon.


Lappajärven hautausmaalta, kellotornin juurelta, löytyy tämä Juho Kivikankaan hautaristi, jonka teini-ikäisenä kunnostin yhdessä serkkuni Jounin kanssa.




Tässä on varmaankin ainoa kuva Oskarin äidistä Liisa Kivikankaasta os. Vieresmäki. Liisa istuu alhaalla oikealla poikansa Oskarin vieressä.



Oskarin vanhemmat:

Juho Eliaanpoika (Taussaari) Kivikangas

12.7.1845 - 11.11.1911

vihitty 03.11.1869 Lappajärvellä

Liisa Matintytär Vieresmäki

1.7.1849 - 24.1.1942

Lapset:

Matti Juhonpoika Kivikangas

17.7.1870 - 

Juho Juhonpoika Kivikangas

10.6.1872  - 

Hanna Juhontytär Kivikangas

 21.3.1874  - 

Maria Kivikangas

3.1.1876- 10.8.1881

Elias Juhonpoika Kivikangas (Kivi-Ellu)

20.6.1877 - 

Tilta Juhontytär Kivikangas

15.9.1879 - 28.1.1894

Liisa Kivikangas

25.7.1881 - 26.8.1881

Riikka Juhontytär Kivikangas

1.8.1882 - 

Liisa Kivikangas

29.9.1883 - 3.3.1894

Oskari Juhonpoika Kivikangas

28.1.1886 - 7.12.1951

Kalle Juhonpoika Kivikangas

28.10.1887 -

Hilma Kivikangas

2.10.1889 - 12.4.1890

Anselmi Kivikangas

13.11.1890 - 22.4.1891

Liisa Juhontytär Kivikangas

21.8.1894 -

Tietojen metsästystä sukututkimuspäivillä

Viikonloppuna oli Vantaalla Kuulutko sukuuni -tapahtuma, jossa käväisin. Strang-Spangarin sukuseura oli jälleen mukana ja siellä vietinkin tovin keskustellen ja tietoja vaihtaen Juutin pariskunnan kanssa.

Erityisesti etsin tiettyä sukukirjaa, joka antaisi esiäitilinjastani mahdollisimman paljon runkotietoa, toisin sanoen vuosilukuja, päivämääriä ja nimiä, joiden perusteella on helpompi tarkastella kirkonkirjoja ja löytää oikean ihmisen tiedot. Ja samalla tulee käytyä läpi myös sukukirjan oikeellisuutta, josta voi sitten keskustella muiden suvun tutkijoiden kanssa ja siten tarkastella tietoja yhdessä.

Etsintäni osoittautui vaikeaksi, sillä lähes kaikki kirjat seuraavat isälinjaa ja kun äidit tulevat muualta eivätkä ole samaa sukua, olisin joutunut ostamaan useamman kirjan, yhdistelemään niiden tietoja ja silti olisi jäänyt aukkoja. Niinpä turvaudun vuosien saatossa keräämääni äitilinjaan, joka oli täysin sama Juutien laajan tietokannan sisältämien tietojen kanssa vuoteen 1689 asti. Eli ainoa ristiriitainen tieto oli vanhimman minun tiedossani olevan esiäidin kohdalla, joka minulla on Margetta Heikintytär Evijärven Enasta ja Juutin tiedoissa hän oli Maria, muistaakseni myös Heikintytär, ja Enasta kyllä hänkin. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan tässä asiassa, kunhan sinne asti päästään.

Miinan sisarukset
Minulla on Miinan, jota tässä blogissa olen tähän asti tutkinut, sisaruksista hyvin vähän tietoa, lähinnä vain nimet ja syntymäajat enkä tiedä heidän myöhempiä vaiheitaankaan. Siispä sen asian kimppuun ja kuolinaikojen 'metsästykseen'. Tämä on tärkeää siksi, että haluan tiedon siitä kuinka moni Miinan sisaruksista eli aikuisikään ja kuinka moni menehtyi lapsena. Tämä tieto kertoo jotain siitä henkisestä ilmapiiristä, jossa Miina eli lapsuutensa perheessä.
Nämä tiedot ovat taas ns. uutta tietoa eli 1903 jälkeen tapahtunutta ja niitä täytyy metsästää 'korvakuulolta' ellei halua vaivata kirkkoherranvirastoa tiettyä maksua vastaan ja sillä riskillä, että siellä ei ole tietoa. Juutin tietokannasta löytyivät seuraavat tiedot:
Hilma lähti 1941 Kärsämäelle ja Julia on kuollut 1952 Lappajärvellä ja ollut naimisissa Alfred Rantalan kanssa (etsin siis hänen nimeään muista järviseutuisten sukututkimuksista). Severi kuoli 1942 ja Anna Liisa 1951, molemmat Lappajärvellä. Vihtori on ilmeisesti elänyt vielä 1968, jolloin hänen vaimonsa Susanna os. Leväniemi on kuollut Lappajärvellä.
Näin siis ainoastaan Alma-sisaren kohtalosta minulla ei ole tietoa eikä vihjettä.

Oskari ja Taussaari
Miina oli naimisissa Oskari Juhonpoika Kivikankaan (1886-1951) kanssa. Oskari oli nimensä mukaisesti syntynyt Tarvolan kylän Kivikankaassa ollen perheensä kymmens lapsi. Tutkiessani hänen vanhempiaan löysin yllättävän tiedon, että hänen perheensä oli muuttanut Kivikankaaseen Tarvolan kylän No 5 Tarvosen talon Taussaaresta. Missä ihmeessä on Tarvolan kylän lähettyvillä jokin saari?
Googletin ja kyselin äidiltä. Lopullisen vastauksen sain messuilta: Tarvolan kylästä kohti Sadeharjua ja Kortesjärven Palojärveä ja sieltä löytyy Loukkaantien jatkeena tai sivutienä Taussaarentie. Taussaari ei kuulemma ole järven saari vaan jonkilainen suosaareke.

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=lappaj%C3%A4rvi,+kivikangas&sll=62.975198,27.597656&sspn=7.121423,37.089844&ie=UTF8&hq=&hnear=Kivikangas,+Kauhava&ll=63.203384,23.47435&spn=0.027551,0.144882&z=13

Lappajärven kylistä ja taloista Miinan kantilta

Selkenipä alitajunnassa ollut aavistus, kun tarkastelin Miinan elämää tarkemmin: Lappajärvellä on ollut kaksikin Ollin taloa, toinen Savonkylässä ja toinen Tarvolankylässä. Oli ihan mukava oivallus ja kertoo myös siitä, miten tärkeää on paikallistuntemus! Harmittavasti oma paikallistuntemukseni on pitkälti internetin ja huonomuistisen äitini harteilla.

Tieto taloista ja niiden numeroista ei ole tuntunut tähän mennessä kovin oleelliselta, olenhan pääasiassa keskittynyt etsimään rippikirjoista jonkin henkilön tärkeitä päivämääriä kuten syntymä-, rippi-, avio- ja kuolinpäiviä. Jossain määrin ovat kiinnostaneet myös sisarukset ja muut lähisukulaiset, mutta talojen numerointi ja nimet ovat jääneet vähäiselle tai oikeammin olemattomalle huomiolle. Mutta onhan niillä merkitystä! Ja erityisesti länsi-Suomessa, jossa sukunimet eivät ole olleet käytössä vaan ihmisen määreenä on ollut talon nimi! Heh, saavatpahan äidin puheista tutut Eliasmatit ja Kiviellut uuden merkityksen ja luuta lihan päälle!

Miina Heikintytär Nurkkala 1884-1903 asui ja eli ennen avioitumistaan seuraavissa paikoissa, jotka kaikki sijaitsevat Lappajärven seurakunnan alueella:

• 1884 - 87 Savonkylä No 6 Olli
• 1888 - 1901 Savonkylä No 6 Olli /Nurkkalan torppa
• 1901 - 02 Kauhajärvi No Koukkari
• 1902 - 03 Savonkylä No 4 Öörni /Kujala /-Syrjälä-/
• 1903 - 04 Tarvola No 3 Annala

Ja sitten loppuvat rippikirjat, joihin minulla on pääsy... ja Miinahan avioitui Oskarinsa kanssa 8.5.1904 ja Fanny-mummoni syntyi 1905, joten sitten alkaakin joka tapauksessa tarinassa uusi jakso.

Yllättävä löytö

Päivä ei lähtenyt odotetulla tavalla käyntiin, koska sukututkimusohjelma ei suostunut aukeamaan. Niinpä tein päivityksen ja - avot - se auttoi!

Yllätyksiä tuli lisää, kun tutkailin edelleen Miina-muorin vaiheita rippikirjoista ja jäin ihmettelemään Miinan isän Heikki Erkinpojan nimen edessä ollut Am. merkintää. Arvelin sen viittaavan Amerikkaan, mutta mitään tai kukaan ei ollut koskaan kertonut tai viitannut Miinan suvun Ameriikan matkoihin tai menijöihin.
Lisäapua ei ollut myöskään suorastaan raamatukseni muodostuneesta Väinö Sointulan Sanasto sukututkijoille -kirjasta, joka usein on ohjannut minua uusille vesille ja johtolangoille.

Sen verran asia vaivasi, että kaivoin Siirtolaisinstituutin käyttikset ja salasanat esiin ja lähdin etsimään. Ja sieltähän se löytyi: Henrik Nurkkala Lappajärveltä oli saanut passin vuonna 1902 ja matkannut samana vuonna Amerikkaan s/s Arcturus -aluksella. Määränpäänä on ollut USA, Michigan ja Sault Ste. Marie. Kotiin on jäänyt vaimo ja viisi lasta (totta, sillä Miina ja Hilma olivat tuolloin jo yli 15-vuotiaita ja Martta-vauva oli kuollut 1901. Jäljelle jäi siis viisi alaikäistä lasta.)



s/s Arcturus
Kuva: http://www.digiarkisto.org/

Mikä kaupunki on Sault Ste. Marie? Kaupunki on jakautunut Kanadan ja Yhdysvaltojen kesken ollen siis rajakaupunki. Siellä on ollut kaivostoimintaa, mutta mitä Heikki on siellä tehnyt, kauanko hän on siellä viipynyt tai onko määränpää ollut jokin muu paikka, on vielä hämärän peitossa. Samoin kuin se, miten hänen määränpäänsä on nimenomaan ollut  Sault Ste. Marie, jonne ei ainakaan siirtolaisinstituutin tietojen mukaan ole matkannut paljon muita lappajärveläisiä.

Myöskään mormonien Family Searc -sivusto ei tunnista Heikkiä tai ketään Nurkkalaa Lappajärveltä. Tätä voi tutkailla lisää...

Kuka oli Miina Nurkkala?

Miina Nurkkala oli äitini mummo, muoriksi kutsuttu. Hän eli elämänsä Etelä-Pohjanmaalla Lappajärvellä Tarvolan kylässä, jossa hän syntyi marraskuussa 1884 Ollin taloon ja muutti myöhemmin perheensä kanssa Ollin talon Nurkkalan torppaan, josta nimikin on peräisin.
Sisaruksia syntyi esikoisMiinan jälkeen vielä seitsemän - viisi sisarta ja kaksi veljeä - joista ainakin 1900 syntynyt Martta kuoli lapsena. Etsinnöistä huolimatta en löytänyt tietoja muista sisaruksista, tosin arvelisin Het sitte Strangeja (Gummerus 2001) sukukirjasta löytyvän Lauri Severinpoika Nurkkalan (s. 1923 Lappajärvi) olevan Miinan veljenpoika. Kirjastakaan ei enempää vinkkiä tullut, sillä Lauri oli kirjassa vain puolisona.

Miina oli vain 17-vuotias lähtiessään kesällä 1901 piikomaan tuolloin Lappajärveen kuuluneen Kauhajärven Koukkarin taloon. Siellä hän työskenteli vuoden verran ja siirtyi sitten lähemmäs vanhempiaan Savonkylän Öörnin talon Kujalan/Syrjälään, piikomaan sinnekin. Vuosi siellä ja taas uusi paikka, tällä kertaa Tarvolankylästä Annolan talosta. Siellä asuessaan hän on tavannut Kivikankaan Oskarin (28.1.1886 Lappajärvi - 7.12.1951 Lappajärvi), jonka kanssa Miina vihittiin  toukokuun 8. päivänä 1904.

Tähän päättyvät siis kirkonkirjat, joihin minulla on pääsy. Tietoa tosin on vielä sen verran, että sukututkimusta on saatettu jatkaa. Miina sai Oskarinsa kanssa 11 lasta, kolme tytärtä ja kahdeksan poikaa, joista yhdeksän eli aikuisikään saakka. Miina oma taival päättyi lähes 85 vuotiaana kesäkuussa 1969. (Muistan hautajaiset Lappajärven hautausmaalla, vaikka olin vain 6-vuotias!)

Miinan ja Oskarin lapset:

1. Fanny Seliina (mummoni) >  26.1.1905 - 13.3.1989
2. Hilma > 16.1.1907 - 12.8.1911
3. Niilo Nestori > 30.1.1909 - 6.8.1910
4. Milja Helviina > 29.1.1911; muuttanut 1938 Kaarinaan
5. Oiva > 12.4.1913 - 4.6.1942 Äänislinnan kenttäsairaalassa (lähde: http://kiviminna.suntuubi.com/)
6. Onni > 12.4.1915 - 28.4.1949
7. Juho Wiljami >  10.3.1917 - 4.6.1934
8. Matias Eino > 25.11.1918 - 12.5.1942 (oikeammin katosi ja julistettiin kuolleeksi: mummoni kertomaa)
9. Väinö Olavi > 1.11.1920; muutanut 1959 Hankoon
10. Tauno Arvo > 25.4.1923 - 21.9.1952
11. Unto Oskari > 7.8.1926 - 8.3.1945

Miina Nurkkala 1884-1969

Kirkonkirjoja pääsee tiirailemaan Valtionarkistossa vain vuoteen 1903 asti. Äitini isoäiti Miina Heikintytär (Nurkkala) oli syntynyt 1884 Lappajärvellä ja löysinkin hänen kastemerkintänsä ja rippikirjoista ajan ennen avioliittoa.

Miina oli vanhempiensa Heikki Erkinpoika Ollin (1863-1933) ja Anna Antintytär Saariahon (1864-1934) esikoinen. Rippikirjojen mukaan Heikille ja Annalle syntyi lapsia Lappajärven Savonkylän No 6 Ollin talossa seuraavasti:

1. Miina      21.11.1884
2. Hilma      28.8.1886
3. Alma      24.4.1889
4. Julia       17.11.1893
5. Severin   19.12.1895
6. Anna Liisa  8.8.1898
7. Martta    25.8.1900 - 3.10.1900
8. Vihtori   21.10.1901

Minne Miinan sisarukset menivät? Elivätkö kaikki aikuisikään?