torstai 21. lokakuuta 2010

Miinan ensimmäiset 9 vuotta

Lappajärven Savonkylässä, järven länsirannan puolella, syntyi marraskuun 21. päivänä 1884 tyttövauva talokkaanpoika Heikki Erkinpoika Ollille ja hänen vaimolleen Anna Antintyttärelle. Lapsi kastettiin samana päivänä ja hän sai nimekseen Miina ja kummeikseen äitinsä veljen Matti Saariahon vaimonsa Hannan kanssa.

Miina oli vanhempiensa esikoinen ja syntyi nuorille vanhemmille, äiti oli 20- ja isä 21-vuotias Miinan tullessa heidän elämäänsä. Nuoripari oli vihitty saman vuoden helmikkuussa, jolloin Anna oli myös muuttanut miehensä taloon.

Savonkylän Ollin talossa
Perhe asui Savonkylässä, Ollin talossa, jossa asui myös muuta isän perhettä. Isäntänä oli isän toiseksi vanhin veli Matti, jonka oikea silmä on ollut sokea, ja jolla oli vaimo Kaisa sekä kolme poikaa , viisivuotias Willehad – luultavasti vain Ville -, kolmivuotias Erkki ja Miinaa muutaman kuukauden vanhempi Leanteri.

Isän vanhin veli Jaakko vaimonsa Marian kanssa asui myös talossa ja oli isännöinyt taloa aiemmin, mutta he olivat lapseton pariskunta, jonka ainoa poika oli kuollut muutamaa vuotta aiemmin ja liekö sen surun ja perillisen puutteen takia Jaakko luopunut talon isännyydestä veljensä eduksi – kukapa tietää.

Joka tapauksessa Savonkylän talo numero kuusi eli Ollin talo oli vuonna 1884 kooltaan 1/12 manttaalia ja sen tuli elättää kolme veljestä perheineen. Manttaali oli veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin tilojen verotus.

Perhe muuttuu ja muuttaa
Miina ei ollut vielä täyttänyt kahta vuotta, kun elokuussa 1886 hän sai pikkusiskon, joka kastettiin Hilmaksi. Ilmeisesti tämän jälkeen, noin vuoden 1887-88 tienoilla Miinan perhe on muuttanut ja Ollin talon maille on ilmestynyt Nurkkalan torppa. Miinan isä Heikki on merkitty sinne torppariksi ja torpaan on muuttanut myös Heikin äiti Anna Matintytär (Lammi), joka oli jäänyt leskeksi reilut kymmenen vuotta aiemmin ja jolla oli huono näkö. Anna Matintytär asui torpassa kuolemaansa 1898 asti.

Samalla torpan mailla asui myös mäkitupalaisperhe. Mäkitupa tarkoitti maatilan alueella olevaa vuokra-asumusta, pientä tupaa, johon yleensä ei kuulunut mainittavasti viljelypinta-alaa. Mäkitupalaiset työskentelivät yleensä palkollisina ulkopuolisissa töissä ja muodostivat huomattavan osan maaseudun työvoimareservistä. Työsuhteet olivat usein lyhytaikaisia ja mäkitupalaisen tuli hoitaa myös tuvan vuokara työvelvoittena, taksvärkkinä.[1]

Mäkitupalaisperheen äiti oli Miinan äidin sisar Liisa ja hänellä oli Juho Kustavinsa kanssa kolme lasta. Sisarusten lapsista lienee ollut toisilleen seuraa, sillä Elviira oli kolme vuotta Miinaa vanhempi ja Hjalmar Hilman kanssa samanikäinen. Kun molempiin perheisiin syntyi vielä vuonna 1889 tytär, sai Miina Alma-sisaren ja Amalia-serkun.   


Heikki-isän poissaolo
Onko tämä ajanjakso 1890-93 ollut hetki, jolloin Heikki-isä on lähtenyt Amerikkaan vai missä hän on ollut? Armeijassa kolmikymppinen Heikki-isä tuskin lienee ollut, sillä kirkonkirjoista löytyy hänen kohdaltaan merkintä ’kelpaamaton’, jonka perusteella hän ei ole kelvannut armeijaan. Se ei ollut mitenkään poikkeuksellista, sillä Suomi oli tuohon aikaan osa Venäjän suurruhtinaskuntaa ja suurin osa miehistä sai jo kutsunnoissa vapautuksen armeijasta terveydellisistä tai sosiaalisista syistä.[2] Yleisesti ottaen mitään tunkua tai hinkua Venäjän armeijaan ei ollut. 


Rippikirjan mukaan matkustanut Heikki on matkustanut Amerikkaan, vaikka muita todisteita en ole matkasta löytänyt. Lasten syntymien jättämän välin mukaan Heikin matka on ollut mahdollinen, sillä perheen kolmas lapsi Alma oli syntynyt huhtikuussa 1889 ja neljäs lapsi Julia on syntynyt marraskuussa 1893, neljä ja puoli vuotta Alman jälkeen. Myös ehtoollismerkinnät viittaavat siihen, että Heikki oli muutaman vuoden poissa. Tammikuisen ehtoolliskäynnin jälkeen vuonna 1890 seuraava merkintä löytyy vasta kesäkuulta 1893, joten hänestä ei ole merkintöjä reiluun kolmeen vuoteen. Isän poissaoloaikana Miina on ollut kuudesta-yhdeksäänvuotias.


Huomattavaa on myös, että mäkitupalaisperhe muuttaa Alajärvelle huhtikuussa 1893, eli samoihin aikoihin Heikin rippikirjoihin paluun aikaan. Onko mäkitupalaisia alunperinkin asutettu ajatuksena avuksi Anna-äidille Heikki-isän Amerikan ajaksi, sillä seuraavat mäkitupalaiset tulevat Nurkkalaan vasta vuonna 1901, jolloin Heikki-isä on jälleen matkannut Amerikkaan?



[1] www.wikipedia.fi
[2] Sukututkimuksen jatko-opas, Suomen Sukututkimusseura 2008 s. 87





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti