Anna syntyi 18. maaliskuuta 1864 Lappajärvellä talon poika Anders Anderssonin (myöhemmissä asiakirjoissa Antti Antinpoika) ja Eskelistä kotoisin olleen vaimonsa Liisa Matintyttären neljänneksi lapseksi. Kummeina olivat talonpoika Anders Olli ja vaimonsa Kaisa, jotka nimiensä perusteella saattoivat olla Annan isovanhemmat isän puolelta, sekä renki Johan Anttila ja piika Kaisa Olli – melko monta kummia, kun normaalisti kummeja oli vain kaksi.
Tuolloin Annan syntymävuonna 1864 oli Savonkylän no 6 Ollin talossa isäntänä Annan isänisä Anders Andersson, joka luultavasti oli suomenkielinen Antti Antinpoika. Antti oli naimisissa Wattuaholta kotoisin olleen, tuolloin 53-vuotiaan Kaisa Davidintyttären kanssa ja talossa asui heidän kuusi lastaan, joista vanhin oli Annan 28-vuotias isä Antti ja nuorin vain 8-vuotias Iisakki.
Annan isä oli tuona vuonna ainoa perheellinen, jolla oli vaimonsa Liisa Matintyttären kanssa Annan lisäksi kolme lasta; 7-vuotias Liisa, 5-vuotias Maria Helena ja 3-vuotias Matti. Kaksi vuotta Annan syntymän jälkeen syntyi vielä Matilda, jota myöhemmin Tiltaksi sanotaan.
Talossa asui kaikkiaan neljä sukupolvea, joista vanhinta edusti Annan isänisän äiti Carin, joka oli jo 78-vuotias ja mukana hääräsi vielä hänen 53-vuotias kuuromykkä tyttärensä Liisa.
Nälkävuodet
Anna ensimmäisinä elinvuosina koettelivat suuret kato- ja nälkävuodet, jotka pääsivät syntymään Järviseudun yksipuolisen elinkeinorakenteen vuoksi, seutu eli lähes yksinomaan maataloudesta ja siihen olennaisena liittyneistä sivuelinkeinoista.
Viljelylle epäedulliset säät olivat koetelleet seutua jo 1850-luvulla, mutta ilmeisesti vasta vuoden 1862 kadon seuraukset olivat tuntuvat. Joka kevät maata kylvettiin suurin toivein ja odotettiin huonon onnen muuttumista. Kun vuosikymmenen pahin katovuosi 1867 tuli, oli sitä edeltänyt useita heikkoja vuosia. Tuo talvi oli kova ja kylmä ja kevättä sai odotella pitkään; vielä toukokuun 9. päivänä oli sankka lumipyry, joka kasvatti entisestäänkin korkeita kinoksia. Jäät olivat niin vahvat, että toukokuun lopulla ne kantoivat vielä hevosen. Runsaslumisesta talvesta oli seurauksena kova tulva, mikä viivästytti pelloille pääsyä. Aikaisempien katojen vuoksi siemenviljasta oli suuri puute ja vasta juhannuksen aikaan päästiin tekemään kylvöjä. Ja niinhän siinä kävi, ettei vilja ehtinyt kasvaa edes täysimittaiseksi, kun elokuun hallat tuhosivat sen suurimmaksi osaksi koko Järviseudulla. Todellinen hätä oli edessä, sillä pitäjänmakasiinit olivat jo tyhjät aikaisempien katojen vuoksi.
Uusi isäntä
Vuonna 1868 kevät antoi jälleen odottaa itseään ja sitä odotellessa Savonkylän Ollin talossa menehtyi kuukauden sisällä äiti ja poika, kun Annan isoisä, isäntänä toiminut Antti kuoli huhtikuussa ja kuukautta myöhemmin menehtyi hänen 82-vuotias äitinsä Carin. Koetteliko nälkä taloa, vai tapahtuiko jotain muuta, ainakin isännän kuolinsyy näyttää olevan sama kuin useammalla muullakin kuolleella sinä keväänä (en saa selvää- nälkä?).
Kylvöt voitiin tehdä vasta juhannuksen aikoihin ja nyt talon ohjaksiin astui 4-vuotiaan Annan isä Antti. Ilmeisesti talossa oli tehty perinnönjako vanhan isännän kuoltua ja Antista oli esikoispoikana tullut talon isäntä. Talo on saanut tässä vaiheessa Ollin nimen rinnalla Saariahon ja talon antimia sekä töitä on ollut jakamassa Antin viisilapsisen perheen lisäksi hänen veljiään ja sisariaan perheineen sekä kuuromykkä täti Liisa. Mielenkiintoista on, että kun rippikirja vaihtuu uuteen 1868-69 välillä vanhaemäntä Carin, Annan mummo, katoaa kirjasta ilman kuolin- tai muuttomerkintää.
Kesästä 1868 tulee suorastaan ’ihana’; kevätviljat ehtivät ’seitsemässä viikossa laarista laariin’ ja vaikka sadon määrä oli edellistä katovuotta pienempi, sen laatu oli erinomainen.
Muutoksia perheessä
Seuraavina vuosina Anna saa lisää sisaruksia, kun Sanna Kaisa syntyy 1870 Annan ollessa 6-vuotias. Kolmen vuoden kuluttua syntyy Johan Erik (myöh. Juha Erkki) ja vuonna 1876 Alina ja 1880 Amalia. Näin Annan 9-päinen sisaruskatras on valmis vanhempien ollessa nelissäkymmenissä.
1880-luvulle tultaessa perhettä kohtaavat suuret menetykset ja muutokset. Kesällä 1881 Annan ollessa 17-vuotias hänen kaksi nuorinta sisartaan menehtyvät ja molemmilla on kuolinsyynä ’koppor’ eli (iso)rokko. Vanhin sisar Liisa on vihitty vuotta aiemmin ja seuraavana eli vuonna 1882 vihitään toinen sisar Maria Helena ja veli Matti. Ja helmikuussa 1884 on 20-vuotiaan Annan vuoro astua alttarille Heikki Erkinpoika Ollin (myöhemmin Nurkkala) kanssa.
Lähde: Järviseudun historia II, Vaasa 1983, s. 174, 181-183
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti