Keväällä ilmojen lämmittyä nuoret ja ennenkaikkea nuoret tytöt muuttivat vuoteensa luhtiin, aittaan tai vinttikamariin. Tämä nuorten muuttohalukkuus ulkomakuutiloihin on hyvin ymmärrettävää: perheet olivat yleensä suuria ja samassa huoneessa -tuvassa -monta nukkujaa ja tilat yleensä ahtaat. Varmaankin merkittävimpiä syitä muuttohalukkuuteen oli ulkomakuusijojen suurempi sopivuus nuorten seurusteluun.
Luhti
Luhti oli sisustettu siten, että sen sivuseinällä, joskus molemmillakin, oli vuode. Sitten oli pöytä, pari kolme tuolia, usein arkku, jossa säilytettiin vaatekappaleita ja pienempää henkilökohtaista omaisuutta. Peräseinässä pieni verhoilla peitetty ikkuna. Pöydällä muistikirja, johon vierailulla käyneet pojat ja joskus tytötkin kirjoittivat jonkun muistovärssyn. Niiden aihepiiri oli useimmiten uskollisen rakkauden alueelta.
 |
| Alkuperäinen kuva http://www.fontus.com/ |
Luhdin sivuseinään oli kiinnitetty kannatimien varaan asetettuja senähirsien suuntaisia orsia. Perinteisen tavan mukaan luhdin orsille oli aseteltu joukko naisten käsitöitä. Ne olivat näytteitä luhdissa asuvan tytön taidoista ja tavaroiden paljoudesta. Luhti oli "rustattu". Tavaroiden joukossa oli pellavalankavyyhtiä, vaatekankaita, hameita, nahkaset eli vällyt, sängynpeitteitä, löystäkki, eteisiä, monta paria sukkia, villavaippoja jne.
Aitat
Vuosikymmeniä sitten oli useissa taloissa ns. makuuaittoja. Ne oli rakennettu nimenomaisesti kesäisten makuusijojen sijoittamista varten, eikä niissä muuta säilytetty. Makuuaitan kalustona oli vuode tai kaksikin, pöytä ja pari-kolme tuolia. Periseinällä oli pieni ikkuna verhoineen. Aittoja oli joskus kaksikin samaan rakennelmaan sijoitettuna. Talon nuoriso, mutta erityisesti tytöt halusivat sijoittaa vuoteensa kesänajaksi aittaan. Täällä sai paljon suuremman vapauden kuin tuvassa, porstuankammarissa tai vinttikammarissa maatessaan. Vanhempien valvonta ei juuri ulottunut aittaan asti.
Vuosikymmeniä sitten oli useissa taloissa ns. makuuaittoja. Ne oli rakennettu nimenomaisesti kesäisten makuusijojen sijoittamista varten, eikä niissä muuta säilytetty. Makuuaitan kalustona oli vuode tai kaksikin, pöytä ja pari-kolme tuolia. Periseinällä oli pieni ikkuna verhoineen. Aittoja oli joskus kaksikin samaan rakennelmaan sijoitettuna. Talon nuoriso, mutta erityisesti tytöt halusivat sijoittaa vuoteensa kesänajaksi aittaan. Täällä sai paljon suuremman vapauden kuin tuvassa, porstuankammarissa tai vinttikammarissa maatessaan. Vanhempien valvonta ei juuri ulottunut aittaan asti.
 |
| Aitta saattoi olla melko vaatimaton. Alkuperäinen kuva http://www.nk.oulu.fi/ |
 |
| Tai sitten samaisessa aitassa saattoi yöpyä useampikin neitonen tai nuorukainen. Alkuperäinen kuva http://www.esavo.fi/ Vinttikammari Mieluisa kesäajan makuupaikka oli myöskin vinttikammari. Se oli tätä tarkoitusta varten erikoisesti kunnostettu, mutta siitä huolimatta niiden kunto- ja varustelutasossa oli suuria eroavaisuuksia. Niinpä aivan yksinkertaisten ja vaatimattomien makuutilojen ohella oli vinttikammareita, joiden lattia, katto, ovet ja ikkunapuitteet oli maalattu. Matot lattialla ja kalustokin melkoinen: vuode, pöytä, keinutuoli, useita tuoleja, vaatenaulakko jopa joskus piironki. Seinällä kookas peili ja joku värikuvataulu, taidejäljennös. |
 |
| Alkuperäinen kuva http://www.vastavalo.fi/ |
Siellä vinttikammarin yksinäisyydessä nuori tyttö unelmoi onnestaan ja iloitsi siitä, mutta sen hämärään hän myöskin kätki surunsa ja pettymyksensä. Ikkunalaudalla heloittavat pelapuut, annansilmät tai palsamit kertoivat lauantai-iltaisin tyttöjä etsiville pojille vinttikammarin asukkaasta. Sinne merkin antaminen ja tytön herättäminen oli vaikeampaa kuin aitan tai luhdin oveen koputtaminen. Mutta kourallinen ja tarpeen vaatiessa useampikin ikkunaan heitettyä hiekkaa herätti varuillaan nukkuvan ja odottavan tytön. Ikkunaverhot raoittuivat varovasti, kun tyttö tunnisti tutun olemuksen ja tutut kasvot. Nopeasti hän kipitti portaita alas, ulko-oven salpa rapsahti auki ja tyttö nopeasti kammariinsa vuoteeseen. Tuokiossa siellä oli hiekan heittäjäkin, se odotettu.
Kirjoitus on suora lainaus J. E. Hannulan tekstistä: Nuorison seurustelutavat ja avioituminen Lappajärvellä n. 1900 - 1925
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti